Perttu Pölöselle on annettu monia titteleitä, kuten keksijä, kirjailija, säveltäjä, puhuja, futuristi ja visionääri. Hänessä yhdistyy kiinnostus teknologiaan, tieteeseen ja taiteeseen. Pölönen on koulutukseltaan Sibelius-Akatemiasta valmistunut säveltäjä, mutta hän on voittanut Euroopan suurimman nuorille suunnatun tutkimuskilpailun (EUCYS). Pölönen on opiskellut Singularity University -ajatushautomossa, NASAn tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa ja siellä ollessaan perustanut voittoa tavoittelemattoman järjestön 360ed, joka kehittää lisätyn todellisuuden opetussovelluksia Aasian kehittyville markkinoille, pääosin Myanmarissa. Pertun oma Sävelkello-keksintö on klassinen keksintötarina siitä, kuinka henkilökohtaisesta haasteesta tuli kansainvälisesti palkittu ja patentoitu keksintö. Perttu on valittu luovimmaksi suomalaiseksi Slushissa vuonna 2014 ja huippuyliopisto MIT on listannut hänet 35 lupaavimman alle 35-vuotiaan innovaattorin joukkoon Euroopassa vuonna 2018. Tammikuussa 2020 Pölösen esikoiskirja, Tulevaisuuden lukujärjestys, julkaistiin ja sen ensimmäinen painos myytiin loppuun ensimmäisten viikkojen aikana. Suomen päämedioissa Perttua on kutsuttu lempeäksi älyköksi ja pelottomaksi keksijäksi. Perttu uskoo inhimillisyyden ja poikkitieteellisyyden olevan elintärkeää tulevaisuudessa, vastapainona teknologiselle kehitykselle. Perttu Pölönen on innostava puhuja, joka valaa uskoa tulevaisuuteen. Hän puhuu monipuolisesti tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista – informaatioteknologioista, disruptiosta, työelämästä, koulutuksesta ja vastuullisuudesta. Perttu on saanut erinomaista palautetta kyvystään herätellä ja ravistella yleisöään ajattelemaan isommin. Sille, joka ymmärtää teknologian kehityksen, avautuu koko maailma. Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista. Pertun tuore kirja Tulevaisuuden lukujärjestys kokoaa yksiin kansiin ne taidot, joilla menestyy tulevaisuudessa. Kirja kannustaa luovuuteen, rohkeuteen, myötätuntoon ja ennakkoluulottomuuteen. Se on kirja sinulle, joka haluat katsoa lähitulevaisuutta rohkeasti eri näkökulmista, haastaa ajatteluasi ja oivaltaa uutta. Pölösen omat kokemukset ja tarinat tekevät siitä elävän, mukaansatempaavan ja uskottavan. Jos kehitämme ja sisäistämme näitä tulevaisuuden lukujärjestyksen taitoja jatkuvan oppimisen hengessä, meillä on hyvät eväät rakentaa uutta hyvinvointia ja parasta versiota koko ihmiskunnasta. Kirjan positiivinen ote luo toivoa tulevaisuuteen eikä sitä ole koskaan liikaa.
Mikä kaikki voikaan mennä pieleen? Voimmeko parantaa diagnostiikkaamme, jotta hoitomme laatu paranisi? Vikatikki(kö?)-session tavoitteena tunnistaa mahdolliset komplikaatiot, mielellään jo hammaslääkärin tekemän diagnostiikan yhteydessä.Sessio on jatkoa perjantaille.
Kuinka laaditaan lausunto röntgenkuvasta? Mitä anatomisia sudenkuoppia on hyvä tiedostaa kuvia tulkittaessa? Mitä on huomioitava apikaalisia leesioita tarkasteltaessa? Onko yleisimpien kystien ja muiden muutosten diagnostiikka hallussa? Session lopuksi osaamistaan pääsee testaamaan diagnostiikkavisailulla.
Suurimmalla osalla Suomen nuorista asiat ovat kunnossa, vai ovatko? Suunhoidon ammattilaisten on aika ajoin päivitettävä tietämyksensä ajan tasalle. Tämä sessio antaa tietoa nuorison nykytilanteesta psykiatrin, poliisin ja hammaslääkärin silmin.
Esitys käsittelee aluksi juurihoidon tulevaisuutta tieteen ja terveydenhoidon kehityksen näkökulmasta. Luennolla tunnistetaan useita juurihoidon osa-alueita, joilla erityisesti tapahtuu mielenkiintoista kehitystä ja pohditaan eri kehityssuuntien mahdollisuutta onnistua tavoitteissaan. Esityksen toinen puoli paneutuu arkisempiin muutoksiin instrumenteissa, materiaaleissa, juuritäytössä ja "teknisissä tavoitteissa" juurihoidon jokapäiväisessä työssä. Lopuksi uusista kehitysnäkymistä poimitaan innostava visio siitä mitä juurihoito voi olla jo piankin, jos...
Tunteet ovat läsnä myös työelämässä - halusimmepa tai emme. Ne vaikuttavat ajatteluun, päätöksentekoon, yhteistyövalmiuksiin ja uusiutumiskykyyn. Mutta miten tunteet pitäisi ottaa huomioon työpaikoilla? Johdon ja työyhteisöjen valmentajan Eveliina Salosen puheenvuorossa tarkastellaan viimeaikaisen psykologian ja johtamistutkimuksen valossa sitä, miten tunteet vaikuttavat työssä, mitä on tunneäly sekä miten jokainen meistä voi kehittää tunteiden johtamisen taitojaan. Tulevaisuutta voidaan tehdä - millaisen tekisimme? Mikä tekee yltäkylläisessä Suomessa elämästä elämisen arvoista? Kuinka rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokaisen kansalaisen on mahdollista olla kaikkea sitä, mitä hän parhaimmillaan voi olla. Kuinka tulevaisuus saa hymyilevät kasvot? Elämme keskellä yhteiskunnallista murrosta. Hyvä ja tavoittelemisen arvoinen on määrittymässä uusiksi. Professori Arto O. Salonen sanoittaa tätä murrosta myönteisen jäljen jättävällä tavalla.