Suomen hammaslääkäriseura Apollonia

Etusivu > Tiedote
Tulosta
 

Hampaat auttavat maahanmuuttajalapsen ja turvapaikanhakijan iänarvioinnissa

( 23.11.2017 )

Oikeushammaslääketiede tarjoaa tällä hetkellä luotettavimman keinon arvioida, onko maahanmuuttajalapsi tai -nuori turvapaikanhakija ala- vai täysikäinen. Mitä nuorempi lapsi on, sitä tarkemmin ikä pystytään arvioimaan. Yli 16-vuotiaalla ikäarvio voi vaihdella jo kaksi vuotta suuntaansa. Iällä on merkitystä monien laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta, mutta ennen kaikkea iänarviointi on lapsen etu. 

Vuonna 2016 Suomessa tehtiin viranomaisten pyynnöstä 630 oikeuslääketieteellistä iänarviointitutkimusta. Määrä oli moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Tänä vuonna ikätutkimuksia on tehty tähän mennessä viranomaisten pyynnöstä 38 ja yksityisten henkilöiden pyynnöstä 10. Vuosina 2011­–2015 tehdyissä tutkimuksissa 56–79 % tutkituista, jotka olivat kertoneet olevansa alle 18 vuotta, arvioitiin täysi-ikäisiksi.

Iänarviointi pohjautuu pääosin hampaistosta ja käden/ranteen alueelta otettaviin röntgenkuviin. Oikeuslääketieteellinen ikäarviotutkimus perustuu vahvasti hampaistoikään, joka on pitkälle geneettisesti ohjautuva systeemi. Esimerkiksi sairaudet ja aliravitsemus eivät vaikuta juurikaan hampaiden kehitykseen. Hampaistokuvien perusteella ikä voidaan kuitenkin vain arvioida, ei määrittää tarkkaan.
– Hampaistoikä ei ole sama kuin kronologinen ikä. Lasten hampaista iän pystyy arvioimaan, mutta lapsen iästä riippuen vaihteluväli voi olla +- 6–12 kk, toteaa oikeushammaslääkäri, HLL Mari Metsäniitty.

Mitä nuorempi lapsi on, sitä tarkemmin ikä pystytään arvioimaan hampaiston avulla. Ihmisen hampaiston kehitys – viisaudenhampaita lukuun ottamatta – päättyy n. 16 vuoden iässä.  Viisaudenhampaat jatkavat kehittymistä vielä tämän jälkeen, mutta niiden kehityksessä on jo yksilöllistä ja jossain määrin myös etniseen taustaan liittyvää vaihtelua. Kun ikää arvioidaan täysikäisyyden kynnyksellä, viisaudenhampaat ovat ainoa tekijä, johon voidaan tukeutua. Jos viisaudenhampaat ovat täysin kehittyneet, henkilö on noin 90 prosentin todennäköisyydellä vähintään 18-vuotias.

Ilman henkilöllisyyspapereita saapuvan maahanmuuttajalapsen tai -nuoren ikätieto voi olla monesta syystä epäselvä, tai se ilmoitetaan tietoisesti väärin. Maahanmuuttovirasto voi pyytää oikeuslääketieteellistä iänselvitystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jos ikä ei tunnu täsmäävän ilmoitetun iän kanssa. Ikä määrittää Suomessa selkeästi oikeuksia ja velvollisuuksia, mistä johtuen juuri ala- ja täysikäisyyden raja on merkittävä.

Suomessa iänarviointiprosessia ohjaa lainsäädäntö, ja iänarviointi perustuu aina kahden tutkijan arvioon. Lapsen edun huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Lapsen kannalta on tärkeää saada esim. omantasoistaan kouluopetusta ja tulla kohdelluksi oikean ikäisenä. Esimerkiksi ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden on tärkeää asua turvallisessa ympäristössä eli heille tarkoitetuissa ryhmäkodissa vastaanottokeskuksen sijaan. Tieto oikeasta iästä on myös merkittävä esim. vakavia sairauksia hoidettaessa.
Tutkimuksen edellytyksenä on kirjallinen suostumus, ja alaikäisten mukana on aina huoltaja tai edunvalvoja sekä tulkki. Käytännössä kaikki tutkimukseen määrätyt turvapaikanhakijat suostuvat iänarviointiin, sillä muuten heitä kohdellaan täysi-ikäisinä. Iänarviointiprosessissa selvitetään tutkittavan tausta haastattelemalla, ja elinolosuhteista pyritään saamaan mahdollisimman tarkka kuva. Tutkimustuloksia verrataan kansainvälisesti saman etnisen ryhmän tai samalla alueella asuneiden ihmisten tietoihin.

Lisätietoja:
Oikeushammaslääkäri, HLL Mari Metsäniitty mari.metsaniitty [at] kolumbus.fi, p. 050 512 2066
Oikeushammaslääkäri Olli Varkkola olli.varkkola [at] helsinki.fi, p. 040 766 1516

Lisätietoja mm. tilastoja:
Metsäniitty M, Varkkola O, Waltimo-Sirén J, Ranta H. Forensic age assessment of asylum seekers in Finland. Int J Legal Med. 2017 Jan; 131(1): 243–250.