Suomen hammaslääkäriseura Apollonia

Etusivu > Tiedote
Tulosta
 

3D:tä, suuskannereita ja sylkidiagnostiikkaa – uudet teknologiat avuksi potilaiden hoitoon

( 23.11.2017 )

Hammaslääketieteessä teknologinen edistys ja digitaalisuus näkyvät etenkin diagnostiikan nopeutumisena ja luotettavuuden parantumisena. Kehityksen taustalla on pitkään jatkunut perustutkimus, jonka saavutukset konkretisoituvat nyt. Merkittävimmät edistysaskeleet ovat raskaustestien tavoin toimivat, kudostuhoa mittaavat testit ja erilaiset 3D-tekniikat, kuten kartiokeilatomografiakuvaus, suuskannerit, 3D-kasvokuvaus sekä näillä menetelmillä kerättyä digitaalista dataa yhdistävät ohjelmistot. Myös materiaalien työstömenetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti.

Suun tulehdussairauksien riski voidaan nykyisin arvioida sylkinäytteestä jo ennen kuin potilaalla ilmenee sairaudelle tyypillisiä oireita tai kliinisiä merkkejä. Näin myös hoito päästään aloittamaan ennen kuin näkyvää hampaiden kiinnityskudostuhoa pääsee syntymään. Myös limakalvomuutosten tutkimiseen ja diagnostiikkaan odotetaan lähitulevaisuudessa uusia, sylkidiagnostiikkaan pohjautuvia testejä. Limakalvomuutosten entistä varhaisempi havaitseminen ja hoito voivat estää pahanlaatuisten muutosten kehittymisen.

Digitaaliset kuvantamismenetelmät ja materiaalien uudet työstömahdollisuudet mullistavat suun ja hampaiston korjaavaa hoitoa – johon kuuluu mm. paikkaushoito – sekä proteettista hoitoa. Tietokoneavusteisten menetelmien kehittyminen mahdollistaa entistä kestävämpien uusien materiaalien käytön. Uudet menetelmät tulevat myös nopeuttamaan proteettisten rakenteiden, kuten hammassiltojen ja -kruunujen valmistamista. Toistaiseksi laitteiden korkea hinta pitää vielä potilaalle koituvat hoitokustannukset kohtalaisen suurina, mutta tulevaisuudessa tehokkaammat menetelmät alentavat hoidon kustannuksia.

Digitaalisten menetelmien kehittyminen edistää myös vaikeiden suun ja leukojen alueen vammojen hoitoa. Kolmiulotteisen kuvantamisen ja siihen pohjautuvien suunnitteluohjelmien avulla leikkaustoimenpiteet voidaan suunnitella aiempaa tarkemmin ja potilaat hoitaa entistä turvallisemmin. Tästä hyvänä esimerkkinä on ensimmäinen Suomessa tehty kasvojensiirto. Myös kudosteknologisen tutkimuksen saavutukset tulevat kliiniseen käyttöön yhä laajemmin. Potilaalle voidaan räätälöidä omista soluista kasvatettuja kudossiirteitä ja korvata niillä vaurioituneita kudoksia, kuten leukaluuta.

Tutkimus- ja hoitomenetelmien kehitys on ollut 2000-luvulla nopeaa, ja vauhdin voi olettaa vain kiihtyvän lähivuosina. Samalla Suomessa ollaan keskellä maamme historian suurinta terveydenhuollon uudistusta. Tässä yhteydessä on käyty vilkasta keskustelua potilaan valinnanvapaudesta. Olisi tärkeää, että uudet hoitomenetelmät olisivat tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja että potilaat voisivat aidosti valita myös uusiin menetelmiin perustuvia hoitoja. Laajat ja vaativat hoidot säilyvät kuitenkin valinnanvapauden ulkopuolelle jäävissä hoitoyksiköissä, ja niiden tehokas käyttöönotto edellyttää verovarojen ohjaamista myös erikoissairaanhoidon kasvaviin tarpeisiin. Muutoksen keskellä digitalisaation ja tekoälyn tulisi myös sujuvoittaa arkea, kuten hoitoonpääsyä. Samalla lainsäädännön haasteena on seurata ja ennakoida kehitystä mm. eettisten ongelmien ehkäisemiseksi.

Lisätietoja:
Prof. Timo Närhi, timo.narhi [at] utu.fi, p. 040 577 8317
Prof. Liisa Suominen, liisa.suominen [at] uef.fi, p. 040 828 4213